Brexit-päivän edessä

tammikuu 14, 2019

Tänään on Brexit-päivä, jolloin parlamentti päättää Lontoossa Theresa Mayn kiistanalaisen sopimuksen hyväksymisestä.

Jos se hylätään, pääministeri saa kolme päivää B-suunnitelman luomiseksi. Alahuone äänestää tästä suunnitelmasta ensi maanantaina. Jos äänestyksen tulos on jälleen kielteinen, Iso-Britannia lähtee EU:sta perjantaina, 29.päivä maaliskuuta, ilman yhteistä lähtösopimusta.

Keskiviikkona, samalla kun rouva May saattaa hyvinkin olla Brysselissä yrittämässä luoda B-suunnitelmaa, Euroopan Evankelinen Allianssi tulee juhlimaan 25-vuotista osallistumistaan EU-piireihin Brysselin sosiopoliittisen toimiston avaamisen jälkeen vuonna 1994. Tämä toimisto on vaikuttanut EU:n lainsäädäntöön ajatuksen-, omantunnon-, uskonnon- ja jumalanpalvelusvapauden saroilla.

Tähän juhlaan sisältyy keskustelu muslimien integraatiosta Eurooppaan, mikä onkin kulunutta 25 vuotta hallinnut aihe. Julia Doxat-Purser nimitettiin silloin aloittamaan Brysselin toimisto.

Tapasin Julian Brysselissä vuonna 1992 ja pyysin häntä auttamaan Euroopan evankelisille johtajille tarkoitetun konsultaation järjestämisessä. Tarkoitus oli pohtia kristittyjen ja seurakuntien suhdetta silloiseen Euroopan yhteisöön.

Rukousta?

Sen jälkeen kun minusta tuli Missionuorten Euroopan työn johtaja vuonna 1990, pohdin, mitä kristittyjen tulisi ajatella siitä, mitä monet epäilivät nousevaksi pedoksi Brysselissä. Näin ollen järjestin johtajuustiimillemme tapaamisen Euroopan komission virkamiehen kanssa.

Yllätyimme suuresti, kun virkamies pyysi meitä aloittamaan rukouksella ennen kuin hän ryhtyi kertomaan Robert Schumanin tarinaa – tarinaa kristillisestä anteeksiantamuksesta ja sovinnosta sodanjälkeisen Euroopan jälleenrakentamiseksi. Tämä tarina erosi merkittävästi kaikista salajuoniteorioista, joita olin kuullut. Ajattelin, että kristittyjen johtajien kaikkialla tulisi kuulla tämä tarina. Pyysinkin virkamiestä auttamaan meitä järjestämään konsultaatio evankelisille johtajille.

NäinEUROPA ’92 pidettiin ja paikalla oli noin 50 johtajaa. Puhujina oli muun muassa Jerome Vignon (komission puheenjohtaja Jacques Delorsin oikea käsi) ja Sir Fred Catherwood (Euroopan parlamentin varapuhemies ja myöhemmin Ison-Britannian Evankelisen Allianssin presidentti).

Julia aloitti sosiopoliittisen toimiston Brysselissä EEA:ta varten tämän konsultaation seurauksena. Toinen konsultaation seurauksista oli sarja vuosittaisia tapahtumia, jotka Julia, minä ja muut järjestivät, the New Europe Forum ja the New Europe Student Forum. Kolmas lopputulos oli seuraava vakuutus, joka perimmiltään vastaa rouva Mayn kysymykseen: “Millainen suhde meillä tulisi olla Brysseliin?”

Brysselin juhlallinen vakuutus vuonna 1992

 

Me, Euroopan eri järjestöjen ja seurakuntien evankelisten johtajien ryhmänä ja EUROPA 92 -konsultaatioonosallistujina vakuutamme:  

 

  1. tarpeemme arvioida uudelleen asenteemme Euroopan unionin prosessia kohtaan yleensä ja Euroopan yhteisöä (nyt unionia) kohtaan erityisesti sekä tehdä parannusta apatiasta tähän prosessiin osallistumisen suhteen.
  2. että yksittäisen kansallisvaltion tai monikansallisen (Rooman tai EY:n/EU:n tapaan) hallituksen instituutio on Jumalan asettama auktoriteetin piiri (Roomalaiskirje 13:1-7) ja että virkamiehet sekä poliitikot ovat kutsuttuja olemaan “Jumalan palvelijoita” (diakonos– Roomalaiskirje 13:4) ja heitä tulee totella, kun he toimivat Jumalalta saamansa auktoriteetin sisällä.
  3. että meillä kristittyinä on ensisijainen velvollisuus rukoilla sekä kansallisvaltioiden että EY:n/EU:n hallituksen virkamiesten puolesta, että he hallitsisivat viisaasti ja oikeudenmukaisesti, jotta yhteiskunnassa vallitseva rauhan ja hiljaisuuden tila edesauttaisi evankeliumin saarnaamista (1. Tim 2:1-4);
  4. että EC:n/EY:n alkuperäinen visio ei ollut ensisijaisesti taloudellinen vaan raamatullisten arvojen mukainen, sillä se pyrki sovittamaan Euroopan sotivia kansoja todelliseksi kansojen yhteisöksi ja saamaan heidät laittamaan sivuun heidän ”heimonahinansa”;
  5. että todellisessa maailmassa tulokset eivät aina seuraa aikomuksia ja että muutamat huoltaherättävätalueet vaativat jatkuvaa seuraamista:
  • taloudellisten ja materiaalisten arvojen taipumus hallita päätöksentekoprosesseja EY:ssä/EU:ssa;
  • mahdollisesti hälyttävä demokraattinen vaje näissä prosesseissa, mikä voi johtaa vallan väärinkäyttöön;
  • kehitysten nopeus viime vuosina, mikänostaaautokraattisen päätöksenteon vaaraa;
  • epäraamatullisten maailmankatsomusten mahdollisuus määrätä hengellisistä arvoista, jotka johtavat uutta Eurooppaa;
  1. että meidän tulee tutkia ja käyttää Euroopan yhteyden prosessin luomia monia mahdollisuuksia
  • evankelioinnille ja lähetystyölle maissa, joissa on rajoitettu jumalanpalvelemisen mahdollisuus;
  • kollektiiviselle toiminnalle, joka auttaisi vastavapautettujen Keski- ja Itä-Euroopan maiden jälleenrakentamista;
  • evankelisille kristityille uuden Euroopan hengellisen luonteen ja arvojen muokkaamiselle.
  1. että kysymykset, jotka haastavat Euroopan unionia ja todellista yhteisöllisyyttä tällä hetkellä, kuten rasismi, nationalismi, islamin nousu, pakolaisten virta ja ympäristökysymykset, saavat vain riittävän vastauksen raamatullisesta näkökulmasta, joka ylittää rodun, kansan ja kulttuurin, tarjoaa varman, kilpailevia maailmankatsomuksia suvaitsevan toivon, kutsuu Jumalan kansaa vieraanvaraisuuteen ja myötätuntoon sekä vaatii maailman resurssien viisasta hoitamista;
  2. ja että evankeliumin voimalla on sekä säilyttäviä (suola) että pelastavia (valo) ulottuvuuksia ja että meidän täytyy näin ollen soveltaa Jumalan sanaajokaiseen synnin tahrimaan elämänalueeseen, mukaan lukien politiikka, ekonomia ja sosiaaliset kysymykset.

 




Vastaa