”Miksi olet hylännyt minut?”

maaliskuu 18, 2019

Maailma kutistui yhtäkkiä perjantaina. Rauhallisen maailmankolkan tapahtumat järkyttivät kansainvälistä yhteisöä. Kaukainen, idyllinen Uusi-Seelanti – ’Jumalan alue’ – oli riuhtaistu väkivaltaan, joka on paikallisille lähinnä tuttua vain tv-ohjelmista. 

Tapahtumaa seurasi harvinainen hetki kansainvälistä solidaarisuutta, kun sekä Eiffel-torni että Empire State Building puettiin pimeyteen. Ja täällä Amsterdamissa, minun (Hollannin uusiseelantilaisen) kirjoituspaikkaa vastapäätä, heijastettiin Uuden-Seelannin lippu keskusaseman julkisivulle. Tämä herätti minussa sekalaisia tunteita.

Christchurchissa tapahtunut verilöyly provosoi sydämissämme ja mielissämme raivoa, vihaa ja sekaannusta.  Jälleen kerran, käsin kosketeltavassa todellisuudessa, paha ja kauhu ovat iskeneet ja saattaneet meidät tuntemaan itsemme avuttomiksi ja haavoittuviksi. Huudamme: ’miksi??’

Kaksi päivää ennen tätä tragediaa minulla oli vaimoni kanssa esimaku tästä tuskasta, kun vierailimme muutamissa Art Stations of the Cross (Ristin taideasemat) näyttelyissä, jotka ovat paastonajan esillä Amsterdamin keskustassa. Ne edustavat neljäätoista tapahtumaa Jeesuksen viimeisestä matkasta Jerusalemin halki – hänen tuomitsemisestaan hänen ristiinnaulitsemiseensa ja viimein hautaamiseensa.

“Miksi olet minut hylännyt?”

Näyttelyn nettisivut selittävät: Jeesuksen sanat ristillä saavat vastakaikua tuskassa, jota monet kokevat nykyisin. Tämä tunne on erityisen voimakas yhteiskunnan sivuilla oleville henkilöille, pakolaisista ihmiskaupan uhreihin. Art Stations of the Cross on ainutlaatuinen julkisen taiteen projekti, joka vie vierailijat luovalle mietiskelymatkalle, käyttäen Jeesuksen kärsimyksen tarinaa ja symboleja nykyajan epäoikeudenmukaisuuksien pohtimiseen. Näyttely kulkee omaa Via Dolorosaa, tai Kärsimyksen tietä, ja se pysähtyy 14­+1 paikalla Amsterdamin kaupungin halki…maallisissa ja uskonnollisissa paikoissa.’

Matka alkaa keskusasemaa vastapäätä olevassa Pyhän Nikolauksen basilikassa, jonka sisustus on mahtavasti koristettu. Kirkon seinillä on pysyvästi neljätoista asemaa. Ensimmäisen aseman alla, jossa Pilatus puntaroi Jeesuksen kohtaloa, on 125 x125cm kokoinen öljymaalaus, joka on valokuvausmaisen realistinen. Ensimmäisellä silmäyksellä se näyttää Mustan madonnan ikonilta, joka on tehty kultaisesta ja hopeisesta foliosta. Sitten tajuamme, että kyseessä on pakolaisäiti ja -lapsi kääritty foliosta tehtyyn lämpöpeittoon, Välimeren taustaa vasten. Eurooppalaisina huomaamme yhtäkkiä olevamme Pilatuksen kengissä: tuomitsemmeko me heidät kuolemaan kieltämällä heiltä turvapaikan?

Punaisten lyhtyjen alueella asuntomme takana, löysimme kolmannentoista aseman, joka on näytillä entisessä schuilkerkissä tai ‘piilotetussa kirkossa’. Sen nimi on Rakas Herramme ullakolla. Se kuvaa hetkeä, jossa Kristuksen ruumis otettiin alas ristiltä, joskaan ei rakastavalla ja suruntäyteisellä huolella, joka on nähtävissä perinteisessä taiteessa.

Vaimoni kirjaimellisesti huudahti inhosta nähdessään mestatun, verisen ruumiin, jonka toinen käsivarsista roikkui yhä naulasta ruumiin roikkuessa jaloistaan. Taiteilijan kuvaus selitti teoksen nimen, The Last Days (viimeiset päivät), vihjaavan kristillisen aikakauden päättymistä ja uskonnollisesti motivoidun väkivallan nousua, mikä ennustaa ikävää tulevaisuutta.

Intohimoja provosoimassa
Helppojen vastausten sijaan, Art Stations of the Cross tähtää ‘intohimojen provosoimiseen: taiteellisesti, hengellisesti ja eettisesti’. Samankaltaiset projektit ovat aikaisemmin olleet esillä Lontoossa, Washington DC:ssä ja New York Cityssä nostamassa tietoisuutta turvan ja myötätunnon tarpeessa olevista ihmisistä. Amsterdamin näyttely keskittyy satamakaupungin historialliseen identiteettiin: ‘Meri voi olla ihmeiden paikka – kuten Raamattu opettaa – mutta se on myös traumaattinen vaihe. Syyrian pakolaiset yrittävät ylittää Välimeren päästäkseen pakenemaan maansa sisällissotaa. Nuoret ihmiset ovat saapuneet Eurooppaan konteissa ja päätyneet seksikaupan orjiksi (mukaan lukien täällä punaisten lyhtyjen alueella).Ja ilmastonmuutoksesta johtuva veden lämpötilan nousu on johtanut ennennäkemättömiin luonnonkatastrofeihin, jotka ovat vaikuttaneet erityisesti köyhiin.’

Amsterdamissa on myös 15. asema: ylösnousemus. Kaupungin vanhimmassa rakennuksessa (Oude Kerkessä) on tyhjä katos, joka oli suunniteltu patsaiden ryhmille, jotka kuvaavat Jeesuksen hautaamista. Ne tuhottiin uskonpuhdistuksen ikonoklasmissa. Hauta on siis tyhjä. Goottilainen ikkuna on peitetty punaisella foliolla, joka antaa tyhjälle kappelille ylösnousemuksen tunnun.

‘Jeesuksen hautaamisen ja ylösnousemuksen jälkeen maailman ongelmat eivät ole ratkaistu mutta miljoonat ihmiset näkevät elämän erilailla. Pääsiäisen sanoma antaa uutta rohkeutta. Kaikki voidaan nähdä toisessa valossa.’

Perjantain traaginen verilöyly lisäsi jälleen uuden aseman tähän Via Dolorosaan: juna-aseman julkisivulla oleva lippu, joka kuvaa – niille, joilla on silmät nähdä – ristiä. Kauhu ja paha eivät saa viimeistä sanaa.




Vastaa