Parempi, pahempi vai sama?

tammikuu 21, 2019

“Onko maailman tila paranemassa, huononemassa vai pysyykö se samana?”

Jos maailman tila on mielestäsi pahenemassa, et ole yksin. Suurin osa yleisöistä, joille tämä kysymys esitettiin 30 maassa, uskoivat, että maailman tila oli tosiaan pahenemassa. Myös kristittyjen kesken monet ovat taipuvaisia omaksumaan kielteinen näkemys, sillä sodat, nälänhädät, vainot ja maanjäristykset ovat aina esiintyneet lopun aikojen skenaarioissa.

Mutta onko tämä totta? Vai onko suurimmalla osalla meistä vääristynyt maailmankatsomus? Ruotsalainen akateemikko Hans Rosling haastoi huippuakateemikkojen, taloustieteilijöiden, YK:n virkamiehien, poliitikkojen, asevoimien päällystön ja toimittajien syvälle juurtuneita väärinkäsityksiä maailman tilasta johtokunnissa, luentosaleissa ja foorumeissa (Davoksesta TED-puheisiin) kuolemaansa asti.

Eri maissa suuren käytännön kokemuksen saanut lääkäri Rosling haastoi kuulijoitaan etsimään faktat käsiinsä ja kehittämään elämäntapa nimeltä ’Factfulness’ (eli faktoihin pitäytyminen). Hän kirjoitti asiasta kirjan (”Faktojen maailma”), jonka hän sai valmiiksi elämänsä viimeisten kuukausien aikana.

Eilen vuoden ensimmäisessä Boekhoekissa (Kirjakulma) Upper Room salongissa Amsterdamissa, perehdyimme joihinkin faktoihin, joita Rosling esitteli yleisölleen kielteisten asioiden vähenemisestä. Tässä niistä muutama:

  • äärimmäinen maailmanlaajuinen köyhyys on pudonnut vuodesta 1800 (85%); vuonna 2017 se oli 9% ja suurin 50% pudotus on tapahtunut vuodesta 1966
  • keskimääräinen elinajanodote on noussut vuodesta 1800 (31 vuotta); vuonna 2017 se oli 72 vuotta
  • nykyisin ei ole maita, joissa elinajanodote olisi alle 50 vuotta
  • vuonna 1800 44% lapsista menehtyi ennen 5 ikävuotta mutta vuonna 2016 luku oli enää 4%
  • vuonna 1942 taisteluissa kuoli 201 / 100 000, kun nyt luku on vähentynyt yhteen
  • vuosien 1929-1933 aikana lentokonetapaturmissa kuoli keskimäärin 2100 ihmistä 10 miljardia matkustajamailia kohden (viiden vuoden keskiarvo) mutta vuosien 2012-2016 välillä se oli 1
    luonnonmullistuksista johtuvat vuosittaiset kuolemat (kymmenen vuoden keskiarvo) miljoona henkilöä kohden oli 1930-luvulla 453 mutta se laski vuosien 2010-2016 aikana kymmeneen
    • huonoissa olosuhteissa kokopäiväistä työtä tekevien 5–14-vuotiaiden lasten määrä laski vuodesta 1950 (28%); vuonna 2012 se oli 10%
    • ydinaseiden määrä on laskenut huipustaan (64,000 taistelukärkiä vuonna 1986); vuonna 2017se oli15,000
    • vuonna 1850 isorokkotapauksia oli 148 maissa mutta vuoteen 1979 mennessä tauti oli täysin hävitetty
    • maailman ravintotilanne on kohentunut vuodesta 1970, jolloin aliravittuja oli 28%; vuonna 2015 heitä oli 11%

Rosling olisi kertonut seuraavia faktoja hyvien asioiden lisääntymisestä:

  • viljasadot ovat kasvaneet vuodesta1961 (1.4 tonnia hehtaarilta); vuonna 2014 se oli 4 tonnia hehtaarilta
  • aikuisten lukutaito on noussut vuodesta 1800 (10%); vuonna 2016 se oli 86%
  • demokratiassa elävän ihmiskunnan osuus on noussut vuodesta 1816 (1%); vuonna 2015 se oli 56%
  • vuonna 1893 naisilla ja miehillä oli yhtäläinen äänestysoikeus vain yhdessä maassa, nyt oikeus on 193 maassa
  • lasten syövästä selviytyjien osuus on noussut vuodesta 1975 (58%); vuonna 2010 se oli 80%
  • alakouluun kirjoittautuneiden tyttöjen osuus oli vuonna 1970 65%; vuonna2015 se oli 90%
  • vähintään yhden rokotuksen saaneita yksi-vuotiaita oli 22% vuonna 1980; vuonna 2016 heitä oli 88%
  • suojellusta lähteestä vettä saavien määrä on noussut vuodesta 1980 (58%); vuonna 2015 se oli 85%

Roslingin mukaan ongelmana on taipumuksemme huomata kielteiset asiat myönteisiä helpommin. Kyseessä on ”kielteinen vaistomme”. Meillä on taipumus romantisoida menneisyyttä ja pitää sitä ”vanhoina hyvinä päivinä”. ”Nykyhetken”  kulttuurin muistin puute on vohkinut meiltä kunnolliset viitekohdat. Hän kirjoittaa, että media pommittaa meitä maailman kielteisillä uutisilla, joihin lukeutuvat ”sodat, nälänhädät, luonnon katastrofit, poliittiset virheet, korruptio, budjettileikkaukset, sairaudet, joukkoirtisanomiset, terroriteot”. Kärsimyksen seuranta on parantunut merkittävästi mutta tästä huolimatta miljoonien ihmisten elämään vaikuttavat asteittaiset parannukset eivät ole saaneet tilaa etusivulta. Aktivistit ja lobbaajat luovat työkseen hälytystilan, jonka avulla he saavat varoja tarkoitusperilleen.

Poliitikot, toimittajat ja terroristit hyödyntävät myös ”pelkovaistoa”. Vaikka terrorismi on kasvanut maailmanlaajuisesti, se on  vähentynyt varakkaimmissa kansoissa (vähemmän kuin 1500 uhria vuosien 2007–2016 välillä, mikä on kolmasosa viime vuosikymmenestä); suurin osa noususta on tapahtunut Irakissa (noin puolet), Afganistanissa, Nigeriassa, Pakistanissa ja Syyriassa. ”Syyttämisen vaisto” on toinen tekijä, joka Roslingin mukaan antaa meille vääristyneen maailmankuvan. Tämä vaisto saa meidät etsimään yksinkertaisen syyn sille, miksi jotain pahaa on tapahtunut, kun tosiasiassa syyt ovat usein monimutkaisempia.

Rosling oli mies, jolla oli syvä humanitaarinen ja humanistinen myötätunto. Tietääkseni hän ei kirjoittanut kristittynä. Kirjan saamasta ”yksipuolisuuden” kritiikistä huolimatta, Faktojen maailma haastaa tapamme nähdä maailma. Roslingin huoli ihmisistä, jotka ovat yhä köyhyyden ja sairauden kourissa oli selvästi nähtävissä hänen monista Youtube-videoistaan. Hän paljasti monia populistisia väitteitä, jotka luovat ulkomaalaisten pelkoa ja tekevät ulkopuolisista syntipukkeja. Liian monet kristityt pitävät näitä väitteitä puoleensavetävinä.

Kuten kirjoitin aikaisemmin, hänen kuvaamansa edistys on velkaa lähetysliikkeen levittämille arvoille. Varmasti on olemassa päällekkäisyyttä ihmisen hyvinvoinnin edistymisen ja raamatullisen ’shalomin’ käsitteen välillä Jumalan yleisen armon viitekehyksessä, mikä luo evankeliumin leviämiselle tarvittavat puitteet.

Ja tästä voimme kiittää Jumalaa.

 




Vastaa