Historian pisin ihmisketju muodostettiin Baltian valtioiden halki vain kolmekymmentä vuotta sitten viime perjantaina moraalisena protestina Neuvostoliiton laitonta miehitystä vastaan. Se ulottui 675 kilometriä Eestin pohjoisosasta Latvian halki Etelä-Liettuan.
Tasan 80 vuotta sitten, 23.8.1939, ulkoministerit Joachim von Ribbentrop ja Vyacheslav Molotov allekirjoittivat salaisen puolueettomuussopimuksen natsi-Saksan ja Neuvostoliiton välillä Moskovassa. Tunnettu Molotov–Ribbentrop-sopimus vaikutti miljoonien itäeurooppalaisen kohtaloon ja jakoi Itä-Euroopan vyöhykkeisiin, mikä johti suoraan toiseen maailmansotaan ja Baltian kolmen valtion (Eestin, Latvian ja Liettuan) miehitykseen. 1.9.1939 Saksan armeija toimi sopimuksen mukaan ja laukaisi sodan hyökkäämällä Puolaan.
Viisikymmentä vuotta myöhemmin, vuonna 1989, noin kaksi miljoonaa ihmistä muodosti 675 kilometriä pitkän ihmisketjun Neuvostoliiton Baltian valtioiden halki liittämällä kätensä yhteen. Se oli nousevan moraalisen ja hengellisen protestin ilmaisu Neuvostoliiton totalitarismia vastaan.
Yksi neljästä ihmisestä osallistui Baltian ketjuun ja he pitivät toisiaan kädestä ainakin 15 minuutin ajan. Julkinen protesti vaati Molotov–Ribbentrop-sopimuksen tunnustamista. Neuvostoliiton viranomaiset kielsivät yhä sen olemassaolon ja esittivät, että Baltian valtiot olivat liittyneet Neuvostoliittoon omasta tahdostaan.
Hiljaisten protestien massiivinen osallistujamäärä oli voimakas moraalinen ja tunnetason vetoomus Baltian valtioiden itsenäisyyden puolesta.Seitsemän kuukautta myöhemmin Liettuasta tuli ensimmäinen tasavalta, joka julisti itsenäisyytensä. Latvia sai vapautensa vuonna 1990; Eesti vuonna 1991.
Rikkomuksia
Itse asiassa tapahtuman juuret olivat Kanadassa, jossa pakolaisyhteisöt Keski- ja Itä-Euroopasta aloittivat stalinismin ja natsismin uhrien muistopäivän 23.elokuuta 1986. Tapahtuman tarkoituksena oli kiinnittää maailman huomio Neuvostoliiton rikoksiin ja ihmisoikeusrikoksiin, Molotov–Ribbentrop-sopimukseen ja Jaltan konferenssiin, jossa Churchill ja Roosevelt antoivat Stalinille vapauden liittää itseensä valtioita, jotka olivat Neuvostoliiton miehityksen alla. Ensimmäiseen muistopäivään yhtyi moni länsimainen kaupunki, kuten Lontoo, Tukholma, Washington DC, New York ja Perth Australiassa.
Samalla kun Glasnostja perestroikastimuloivat uutta avoimuutta ja nousevaa vapauden toivoa kommunistimaailmassa 1980-luvun lopussa, useat Baltian itsenäisyysliikkeet – Eestin Rahvarinne, Latvian Tautas fronteja Liettuan Sąjūdis– tapasivat suunnittelemaan vuoden 1989 protestia. Tallinnassa, Eestin pääkaupungissa, mielenosoittajat puhuivat avoimesti Molotov–Ribbentrop-sopimuksesta julkisessa puistossa, KGB:n seuratessa asiaa. Nimiä kirjoitettiin muistiin, johtajia peloteltiin mutta yllättävää kyllä, ketään ei pidätetty. Järjestäjät rohkaistuivat kutsumaan kokoon massiivisen, julkisen, väkivallattomuuden symbolisen tapahtuman, kolmen kansan solidaarisuuden ihmisketjun.
Herääminen
Vaikka Baltian ketju oli suurin ja tärkein kampanja, joka tähtäsi vapauteen, se ei ollut Baltian valtioiden ensimmäinen kampanja. 14.6.1986 Riikan keskustan Vapauden muistomerkki oli ollut vuoden 1941 karkotusten uhrien muistopäivän keskipiste.
Sen jälkeen Baltian valtioiden entiset poliittiset vangit sopivat yhteisestä muistokampanjasta 23. elokuuta kaikissa Baltian valtioissa.
Sinä päivänä, vuonna 1987, useat tuhannet ihmiset osoittivat mieltään Vilnassa, Riikassa ja Tallinnassa. Poliisit pidätti muutama sata ihmistä.
Seuraavana vuonna kymmenet tuhannet osallistuivat muistokampanjoihin; kun taas vuonna 1989 neljäsosa kansasta osallistui ihmisketjuun. Baltian herääminen kasvoi liikkeeksi, joka yhdisti kaikki kolme maata. Tämä ‘pehmeän vallan’ osoitus pakotti kerran voimakkaan Neuvostoliiton myöntymään kansan äänelle ja myöntämään menneisyyden rikokset, joihin sisältyi Molotov–Ribbentrop-sopimus.
Vuonna 2009 Euroopan unioni tunnusti elokuun 23. päivän viralliseksi stalinismin ja natsismin uhrien eurooppalaiseksi muistopäiväksi.
Latvialaiset ovat kertoneet minulle viime vuosina, kuinka he kokivat itsensä petetyiksi: toisaalta natsien ja kommunistien taholta ja toisaalta lännen taholta. Merkittävä kysymys heille tänään on, kuinka paljon länsi on valmis vastustamaan Putinin laajentumispyrkimyksiä. Onhan nyt monia raportteja siitä, kuinka tuhannet venäläiset joukot ovat ’lomailleet’ heidän rajansa sisällä viime vuosien aikana. Aikaisemmin tässä kuussa yli 10 000 venäläistä sotilasta ja melkein 50 sotalaivaa osallistui meriharjoituksiin Itämerellä. Tätä ennen Venäjällä oli meriharjoituksia viime kuussa Norjanmerellä.
Samaan aikaan Baltian ketjun 30-vuotispäivä viime perjantaina innoitti tuhansia mielenosoittajia muodostamaan 45 kilometriä pitkän ihmisketjun Hong Kongin halki vastustamaan vapauden heikentämistä Kiinan hallinnon alla.
(Kuva: Eestin kansallinen arkisto)
