UEFA:n Mestarien liigan kilpailu viimeisen kuudentoista joukkueen välillä ei ala vielä kolmeen viikkoon. Ja kuitenkin hymnin korkeat kuoro-osuudet, jotka ovat tuttuja jalkapallofaneille, kaikuivat Upper Room salonissa Amsterdamissa, kun loimme yleiskatsauksen Vanhaan testamenttiin Raamattu tietämättömille -sessiossa viime viikolla. Tarkoituksena oli näyttää, kuinka paljon Raamattu on muokannut kulttuuriamme.
Mitä kuuluisalla hymnillä on tekemistä Vanhan testamentin kanssa?
UEFA antoi englantilaiselle säveltäjälle Tony Brittenille tehtäväksi säveltää tunnuslaulu, jossa olisi vahva mestarien yhteenoton tunne. “Mestarien liigan ajatus oli tehdä pelistä jälleen kaunis ja musiikin tuli heijastaa tätä”, Britten selittää UEFA:n videossa, joka kertoo hymnistä.
Majesteettinen instrumentaatio ja intensiiviset kuorolauluosuudet
luovat odotusta valtavista kamppailuista, joita tullaan näkemään Euroopan suurissa jalkapallokatedraaleissa. Britten sai innoituksensa suoraan kuninkaallisesta musiikista nimeltä Zadok the Priest. Teosta on esitetty brittiläisten monarkkien kruunajaisissa siitä lähtien, kun Yrjö II kruunattiin Iso-Britannian ja Irlannin kuninkaaksi. Yrjön kruunajaisten musiikin sävelsi kuninkaan saksalainen maanmies Georg Friedrich Händel, Messias-oratorion säveltäjä.
(Joku päivä minun pitäisi kirjoittaa Viikon viesti siitä, kuinka saksalaiset valloittivat Britannian, alkaen anglien ja saksien invaasioista, siihen, kuinka keskitasonsaksalaisesta prinssistä, Hannoverin vaaliruhtinaasta nimeltä George Ludwig (Yrjö II:n isä), joka ei puhunut sanaakaan englantia, tuli Yrjö I, Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas vuonna 1714 ja jonka jälkeläinen istuu yhä valtaistuimella. Minun pitäisi myös kirjoittaa Walesin prinsseistä, joille valtaistuimen perijinä annettiin sukupolvien ajan saksalainen morsian, jotta saksa olisi kaikkien kuninkaallisten lasten äidinkieli; ja kuningatar Viktoriasta, joka ärsytti kabinettiaan puhumalla saksaa prinssipuolisolleen; ja jopa Yrjö V:stä, jonka äiti, vaimo ja serkku (Kaiser) olivat kaikki saksalaisia; ja kuinka kuninkaallinen sukunimi Saxe-Coburg-Gotha muutettiin diplomaattisesti Windsoriksi ja prinsessa Elizabeth (Windsor) otti nimen Mountbatten-Windsor mentyään naimisiin Philipin, Kreikan ja Tanskan prinssin, kanssa. Tämän äiti oli Battenberg (myöhemmin englantilaistettu Mountbatteniksi) ja hänen isänsä oli Schleswig-Holstein-Sonderburg-Glücksburg — mikä on kaikki hyvin noloa, jos sodit saksalaisia vastaan…tai yrität lähteä Euroopasta. Mutta tässä eksyn aiheesta.)
Palatkaamme Händeliin ja Zadok the Priestiin. Vaikka Händelin musiikki Yrjön kruunajaisia varten oli alkuperäinen, tekstiä käytettiin toisen musiikin kanssa englantilaisissa (ja myöhemmin brittiläisissä) kruunajaisissa siitä lähtien, kun Edgar kruunattiin Bath Abbeyssä vuonna 973.
Ja tässä palaamme vihdoin yhteyteen Vanhan testamentin kanssa, sillä teksti perustuu 1. Kuningasten kirjan ensimmäiseen lukuun, jakeisiin 39 ja 40:
Pappi Sadok ja profeetta Natan voitelivat Salomon kuninkaaksi.
Ja kansa riemuitsi ja sanoi:
Jumala pelastakoon kuninkaan! Kauan eläköön kuningas! Eläköön kuningas ikuisesti!
Amen! Amen! Halleluja! Halleluja!
(Voit katsoa sen tästä.)
Lukiessamme tarinan, saamme vaikutelman, että kyseessä oli epätoivoinen, viime tingan järjestely, ei lainkaan sen kaltainen, jonka odottaisimme brittiläisten kruunajaisten olevan, tarkasti suunniteltuja ja ajoitettuja. Profeetta Natan saa selville Absalomin veljen Adonian suunnitelman nousta hallitsijaksi Salomon sijaan. Natan kiiruhtaa Salomon äidin, Batseban, puheille ja kehottaa tätä kertomaan Daavidille, mitä on tapahtumassa. Vanha, sairas David ohjaa Natania ja Batsebaa laittamaan Salomo muulinsa selkään ja ratsastamaan sovittuun paikkaan, jossa pappi Zadok ja Natan voitelisivat hänet öljyllä kuninkaaksi. Lue koko tarina 1. Kuningasten kirjan 1. luvusta.
Huolimatta Samuelin aikaisemmasta varoituksesta Israelille olla seuraamatta toisia kansoja kuninkaan valitsemisessa, Salomon hallintakaudesta tulee Vanhan testamentin kultainen aika ja Israelin rikkauksien huipentuma. Sen jälkeen asiat kulkevat huonoon suuntaan ja kansa päätyy pakkosiirtolaisuuteen.
Brittiläinen vuosituhannen kestänyt perinne on rakentanut tämän raamatullisen skenaarion perustalle, mikä on antanut sille taivaallisen hyväksynnän auran. Kuuluuhan perinteeseen katedraalit ja seremonia, loisteliaasti puetut arkkipiispat, piispat ja kuorot, jalokivin koristetut kruunut, joiden päällä on ristejä. Samoin siihen kuuluu suuret väkijoukot, jotka seuraavat pitkiä kulkueita ratsupoliiseineen ja hevosvaunuineen. Kaikki tämä kertoo auktoriteetista, suuruudesta, rikkauksista, vallasta ja kunniasta. Tätä Tony Britten halusi ilmaista. Musikaalisesti hän pääsee lähelle päämääräänsä. Mutta kun lukee laulun sanat UEFAn kolmella virallisella kielellä, no…mitä sinä olet mieltä niistä?
Tässä ovat parhaat joukkueet/Tässä ovat parhaat joukkueet/Päätapahtuma/Mestari/Paras/Suuret joukkueet/Mestarit/Suuri kokoontuminen/Suuri urheilutapahtuma
Ei, se ei pääse lähellekään raamatullista innoituksen lähdettään.
Seuraavissa Raamattu tietämättömille -sessioissa tulemme tutustumaan toisiin esimerkkeihin tämän merkittävän kirjan vaikutuksesta kulttuuriimme ja yhteiskuntaamme.
