Olisin voinut luulla tilaisuutta jumalanpalvelukseksi viime viikon sunnuntaina. Ilta avattiin Johanneksen evankeliumin ensimmäisillä jakeilla. Ne heijastettiin laajalle valkokankaalle ja näyttelijä luki ne ääneen. Alussa oli Sana ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala…
Seuraavaksi illan juontaja, Amsterdamissa sijaitsevan de Balie -nimisen sekulaarin väittelykeskuksen johtaja, esitteli puhujan. Hän tunnusti, että vierailevan puhujan juuri julkaistu kirja, Dominion, oli niin kiehtova, että äskettäisellä hiihtolomallaan hän oli mennyt hiihtämään vasta luettuaan sen viimeisen sanan.
Kun brittiläinen kirjailija Tom Holland lopulta nousi lavalle, hän selitti, että kirjan englanninkielinen alaotsikko – ‘läntisen mielen luominen’ – oli hänen hermostuneen, ateistisen kustantajan valinta. Tämä oli pelännyt lukijoiden karkottamista symboleilla tai maininnoilla kristinuskosta kannessa. Kuitenkin, hän selitti, kirja on kristikunnan luomisesta ja siitä, kuinka kristinusko oli luonut meidän yhteiskuntamme. Sillä sen saapuminen, itäminen, nousu ja kehitys antiikin maailmassa oli kiistämättä Euroopan historian ratkaisevasti vallankumouksellisin liike. Ja mahdollisesti maailmanlaajuisesti myös.
Jos nykypäivän länsimaat olivat kalamalja ja me olimme kultakaloja, hän vertasi, niin vedet, joissa uimme olivat kristillisiä. Tai, hän kuvasi lisää, aivan samalla tavalla kuin näkymätön säteily Tšernobylin onnettomuudesta levisi laajalle alueelle ja vaikutti koko ympäristöön, niin myös kristinuskon vaikutus oli levinnyt kaikkialle, monien kuitenkaan sitä huomaamatta.
Tarinan kertoja
Jeesuksen täytyy olla kaikista vaikuttavin lyhyiden tarinoiden kertoja, Holland väitti. Hänen yksinkertaisten tarinoidensa voima kaikuu yhä nykyisyydessä. Tarina laupiaasta samarialaisesta, kenties yksi Jeesuksen vaikuttavimmista tarinoista, oli meidän vastuustamme huolehtia ihmisistä, jotka eivät ole lainkaan kaltaisiamme. Angela Merkelin avoimuus pakolaisia kohtaan oli varmasti kehittynyt sen kautta, että hänet oli kasvatettu pappilassa, jossa hän oli tutustunut Raamatun tarinoihin ja moraaliin. Kuitenkin, Holland jatkoi, Viktor Orban ammensi myös raamatullisesta perinnöstä näyttääkseen kansalleen, että he ovat vihollisten ympäröimiä ja tämä johti täysin eri päätelmiin ja tuloksiin.
Ajatus valosta loistamassa pimeydessä, Johanneksen evankeliumista 1:5, liittyy Jesajan ajatukseen kansasta, joka vaeltaa pimeässä ja näkee suuren valon. Se oli syvästi muokannut länsimaista ajatustapaa. Englantilaisesta lähetystyöntekijästä Bonifatiuksesta, joka toi Kristuksen valon niille, jotka elivät taikauskossa Saksissa, uskonpuhdistukseen, jossa Rooma nähtiin pimeyden ja taikauskon ruumiillistumana ja vielä valistukseen, joka tuomitsi itse kristinuskon, valon vertauskuva nousi kristinuskosta. Oli melkein mahdotonta paeta tätä perintöä ja seisoa sen ulkopuolella, Holland väitti.
Lapsena kirjailija oli ollut Rooman valtakunnan kiillon ja ylvästelyn lumoissa. Hän suri sitä, että munkit olivat ilmestyneet pilaamaan sen. Aurinko tuntui silloin kadonneen pimeän pilven taakse, hän ajatteli, ja pimeä aika hallitsi siihen, kunnes valistus saapui. Hän tunnustaa uskoneensa täysin tarinaan, että valistus tuli pelastamaan Rooman kunnian. Kuitenkin, kirjoittaessaan kirjaansa Roomasta, nimeltä Rubicon, hän ymmärsi, kuinka julmia and tunteettomia Caesar ja Rooman kansalaiset oikeastaan olivat ihmiskuntaa kohtaan. He ylpeilivät siitä, kuinka monta vihollista he olivat tappaneet tai orjuuttaneet. Tutkiessaan kreikkalaisia, persialaisia ja arabeja hän huomasi, kuinka vallankumouksellista kristinusko oli ja kuinka se ohjelmoi ihmisaivot uudestaan radikaalilla tavalla erilaisilla moraalisilla ja eettisillä olettamuksilla ihmisluonnosta. Pidämme näitä olettamuksia nykyisin itsestään selvyyksinä.
Kompastuskivi
Kristillisen tarinan avaintarina oli Kristuksen kärsimys, ristin tarina, mikä merkitsi julkista nöyryytystä yhteiskunnassa, jossa arvokkuus oli mittaamattoman arvokas asia. Kristinusko teki rististä, roomalaisen keisarillisen vallan julmasta symbolista symbolin heikkojen ja voimattomien voitosta, ja Kristuksen voitosta tämän maailman valtojen yli. Kosminen valta kääntyi päälaelleen. Paavali oli ensimmäinen, joka kirjoitti Israelin Jumalasta, maailmankaikkeuden luojasta, ristiinnaulittuna. Se oli kompastuskivijuutalaisille ja hullutus pakanoille.
Holland tuli pitämään Paavalin kirjeitä kaikista vaikutusvaltaisimpina. Ne olivat kuin tammenterhoja, joista kasvoi tammimetsiä. Esimerkiksi Paavalin kirjeestä galatalaisille 3:28, joka näkyy yllä olevassa kuvassa, tuli lähde perustavaa laatua olevalle tasa-arvon moraaliselle periaatteelle, jonka perustalle länsimainen sivilisaatio on rakennettu.
Vaikka Jeesus ei olisi koskaan ollut olemassakaan, Holland sanoi lopuksi, hän tulisi aina olemaan maailman ihmeellisin fiktiivinen hahmo!
Voit katsoa koko tilaisuuden tässä (ystävien kanssa) ja kuulla kysymykseni lopussa siitä, mitä neuvoja hän antaisi Euroopan johtajille tänään tämän väistämättömän perinnön valossa.
