Pääsiäisajan sovelluksia

huhtikuu 13, 2020

Hallitukset ympäri maailmaa toivovat, että erityiset sovellukset tulevat auttamaan Covid-19 viruksen jäljittämisessä ja näin ollen rajoittamaan viruksen leviämistä.

Sillä aikaa seuraavat neljä sovellusta, joista usein puhun,  voivat näyttää meille, kuinka Jumala on toiminut Euroopan tarinassa. Niillä on kenties erityinen merkitys meille tänä pääsiäisenä.

Ensiksi, ‘Jumalan tahto’ sovellus:

Ei, tämä ei merkitse, että Jumala olisi lähettänyt viruksen tuomiona. En tiedä tästä. Tämä tarkoittaa, että tunnustamme, että on aina Jumalan tahto, että Hänen tahtonsa tapahtuu. Toisin sanoin, ei ole koskaan Hänen tahtonsa, ettei Hänen tahtonsa tapahtuisi. Tämä on loogista. Kristityt eivät ole fatalisteja. Kaikki mitä tässä rikkinäisessä maailmassa tapahtuu ei ole Hänen tahtonsa mukaista. Tapahtuu paljon sellaista, mikä ei ole Jumalan tahto ihmiskunnalle ja yksilöille, mutta tämä voi olla synnin ja tottelemattomuuden seurausta. Esimerkiksi kymmenen käskyä, on lista ohjeita, jotka edistävät ihmisten kukoistamista. Kun niitä uhmaa, seuraa kärsimys.

Tämä sovellus vahvistaa ajatuksen, että viime kädessä Jumala on suvereeni. Kuitenkin Hän etsii yhteistyötä kanssamme. Näin ollen Jeesus käski meitä tekemään oman osamme ja rukoilemaan, että Jumalan tahto tapahtuisi täällä maan päällä, Euroopassa, omassa maassamme, niin kuin taivaassa. Tätä Hän haluaa, ei sitä, että asiat pahenisivat pahenemistaan.

Joosef kertoi veljilleen: ‘Te tosin hankitsitte minua vastaan pahaa, mutta Jumala on kääntänyt sen hyväksi, että hän saisi aikaan sen, mikä nyt on tapahtunut, ja pitäisi hengissä paljon kansaa’.

Samalla tavalla Jumala kääntää pahat aikomukset hyväksi, Hänen tarkoitusperiensä mukaisiksi, tavoilla, jotka hämmentävät ihmisten odotuksia. Pääsiäisessä on kyse juuri tästä: kuinka julma kidutuksen väline käännettiin toivon ja paranemisen symboliksi; kuinka yhden miehen kuolema toi elämän mahdollisuuden kaikille.

Toiseksi, ‘vehnä ja rikkavilja’ sovellus:

Jeesuksen tarina vehnästä ja rikkaviljasta, jotka kasvoivat yhdessä samassa pellossa tarjoaa kuvan hyvästä ja pahasta, jotka ovat punoutuneet yhteen historiassa ja jokapäiväisessä elämässä. Uutismedialla on taipumuksena keskittyä pahaan — se myy. Meidän tulee etsiä, missä Jumala on hiljaa työssä kulissien takana. Mitä hyvää Jumala voisi tuoda kaikesta tästä?

Tämä kriisi on valtavan suuri tragedia, kuten musta surma, espanjantauti ja toiset pandemiat ennen niitä. Kuitenkin joidenkin mukaan musta surma katalysoi renessanssin ja uskonpuhdistuksen (uudistuneen uskonnollisuuden), teknologisen edistymisen (menetettyjen työntekijöiden korvaamiseksi, mahdollisesti jopa painokoneen keksimisen menehtyneiden luostareiden jäljentäjien tilalle) ja lääketieteelliset läpimurrot. Karanteenin käytäntö alkoi mustan surman aikana, kun venetsialaiset viranomaiset säätivät 30-päivän (trentino) eristysajan — mikä myöhemmin laajennettiin 40 päiväksi (quarantino) — laivoille, jotka saapuivat ruton alueilta.

Tänään elämme maailmanlaajuista, pakotettua sapattia. 24-7 yhteiskunta on suistettu raiteiltaan. Amsterdamin punaisten lyhtyjen alue on suljettu. Ilman saastetaso on laskenut, melusaaste on vaimentunut, liikenneonnettomuudesta johtuneet kuolemat ja rikollisuus ovat laskeneet selvästi — aivan kuin maailma pitäisi käynnistää uudelleen viruksen torjumiseksi. Kaikkialla ihmiset kohtaavat todellisia kysymyksiä elämästä ja kuolemasta sekä kysymyksiä olemassaolon merkityksestä. Perjantain vasemmistolehden Volkskrantin keskiaukeamalla kysyttiin: Voiko pääsiäisen tarina innoittaa meitä tässä kriisissä?

Kolmanneksi, ‘uskolliset vähemmistöt’ sovellus:

Jumala on aina toiminut luovien vähemmistöjen kautta: Abrahamista Moosekseen, Daavidiin, profeettoihin, Jeesukseen, varhaiseen kirkkoon ja uskollisiin sanansaattajiin vuosisatojen halki. Kristinusko levisi Rooman valtakunnassa, kun ihmiset näkivät uhrautuvan hoidon, jota vähemmistönä olevat uskovat tarjosivat ruton uhreille pakanallisessa yhteiskunnassa. Myöhempinä vuosisatoina suhteeton määrä eurooppalaisen papiston jäseniä, jotka palvelivat sairaita ruton aikana, kuoli.

Nykyisin ‘uskolliset vähemmistöt’ kantavat taakkaa jälleen suhteettomasti — terveystyöntekijät, jotka työskentelevät tehohoito-osastoilla ja vanhainkodeissa, uskovat ja ei-uskovat, jotka päättävät olla etsimättä omaa turvaansa; samoin kuin poliitikot, taloustieteilijät ja terveysalan asiantuntijat, jotka tekevät työtä yötä päivää tehdäkseen viisaita päätöksiä hyvinvointimme puolesta, sillä aikaa kun useimmat meistä viettävät aikaa kotona suhteellisessa vaivattomuudessa, turvassa ja eristyksessä. Nämä sankarit ansaitsevat rukouksemme, tukemme ja kunnioituksemme.

Neljänneksi, ‘kuolema ja ylösnousemus’ sovellus:

Pääsiäinen muistuttaa meitä siitä, että kristinuskossa on kyse kuolemasta…ja ylösnousemuksesta: ylivertaisesti Kristuksessa, jonka kuolema ja ylösnousemus ovat syvästi muokanneet länsimaista kulttuuriamme tavalla, jota harvoin tunnustetaan (kuten Tom Holland selittää tässä). Näemme mallin, jossa kuolemaa seuraa ylösnousemus, apostasia ja uudistuminen, heikkeneminen ja elpyminen kristillisen uskon tarinassa kautta aikojen. Olemme saapuneet aikaan, jossa kiinnostus uskoa kohtaan eurooppalaisessa historiassa on alhainen. Kyseessä on ennennäkemätön aikakausi, jossa suurin osa ihmisistä tuntuu pitävän uskoa Jumalaan mahdottomana. Kuitenkin suljetun, sekulaarin maailmankatsomuksen latteus ja tyhjyys paljastuu yhä useammalle. Kenties tämä on se, jota filosofi Charles Taylor ennusti kirjassaan A Secular Age: ‘Olemme vasta uuden uskonnollisen etsinnän ajan alussa eikä kukaan voi aavistaa sen lopputulosta.’




Vastaa