Reunalla?

marraskuu 18, 2019

Onko Eurooppa todella reunalla? Presidentti Macron näyttää ajattelevan näin.

Hän varoitti toisia eurooppalaisia johtajia, että NATO oli ‘aivokuollut’ ja että jos he jatkoivat päidensä piilottamista pensaaseen, Euroopasta (toisin sanoen EU:sta) tulisi yhä vähemmän merkittävä. Hän oli vahvasti ja selkeästi sitä mieltä, että Euroopan tuli olla enemmän integroitunut, poliittisesti ja taloudellisesti, jos se halusi vastata Kiinan haasteisiin ja Venäjän vaikutukseen Euroopassa.

Brittiläinen toimittaja Douglas Murray on samaa mieltä. Hänen menestynyt selontekonsa maahanmuuton vaikutuksesta, alhaisesta syntyvyydestä ja perinteisen uskon menetyksestä vuodelta 2017, The strange death of Europe, suree Euroopan itsemurhatrendiä.

Kirjan mukaan liberaaliin maahanmuuttopolitiikkaan pyrkiminen heikentää liberaalia yhteiskuntaa. Hän kirjoittaa, että meidän elinaikanamme ‘Eurooppa ei tule enää olemaan Eurooppa ja Euroopan kansat tulevat kadottamaan ainoan paikan maailmassa, jota he voivat kutsua kodiksi’. Eurooppa ‘on menettänyt uskon uskomuksiinsa, perinteisiinsä ja legitimiteettiinsä… Maailma tulee Euroopan luo juuri kun Eurooppa on kadottanut identiteettinsä’.

‘Miljoonien ihmisten liikkuminen toisista kulttuureista vahvaan ja itsevarmaan kulttuuriin olisi voinut onnistua mutta miljoonien ihmisten liikkuminen syylliseen, väsyneeseen ja kuolevaan kulttuuriin ei voi.’

Epätäydellinen?

Murray on saanut kiitosta oikeistolta mutta hänen tapansa käsitellä monikulttuurisuuden epäonnistumista on leimattu vasemmiston puolelta ‘keskiluokkaistetuksi muukalaispeloksi’ ja epätäydelliseksi kuvaksi Euroopasta, jossa pelko päihittää analyysin. Sitä ei kuitenkaan kiistetä, että eurooppalainen yhteiskunta on haavoittuvampi ja polarisoituneempi kuin kolmekymmentä vuotta sitten, kun kommunismi luhistui ja odotukset olivat korkealla sen suhteen että liberaali, sekulaari ja demokraattinen valtio olisi itsestään selvä vaihtoehto kaikille kansoille.

Monien hämmästykseksi ja hämmenykseksi, autoritaarinen hallinto on ottanut vallan ja oikeusvaltio on heikentynyt monessa kansassa, jopa EU:n sisällä. Nationalistiset, populistiset liikkeet ovat nousseet monessa paikassa ja Murray kysyy miksi.

Uskon kadottaminen Euroopan perinteisiin uskomuksiin on saanut aikaan ‘syyllisen, väsyneen ja kuolevan kulttuurin,’ hän väittää. Miksi juurilla olisi väliä tulevaisuudelle? Tässä on kysymys, jota haluamme käsitellä State of Europe Forumissa tulevana viikonloppuna Helsingissä.

Kristityt johtajat eri taustoista ja eri aloilta kokoontuvat käsittelemään kysymyksiä, joita Macron, Murray ja toiset ovat nostaneet esille. Puhujina ovat intialainen Vishal Mangalwadi ja hollantilainen Evert Van de Poll, jotka ovat aikaisemminkin olleet Schuman keskuksen tapahtumissa, samoin kuin suomalaiset poliitikot, kuten entinen meppi Eija-Riitta Korhola, Antero Laukkanen, Lasse Heikkilä ja Timo Laaninen. Ruotsalainen luterilainen pappi Peter Artman ja unkarilainen diplomaatti Peter Danku tulevat muiden mukana tuomaan antiaan monikansalliseen ohjelmaan.

Vuodesta 2011 kyseinen foorumi on pidetty EU:n puheenjohtajamaan pääkaupungissa Eurooppa päivän, eli 9. toukokuun, lähettyvillä. Kuitenkin muutamat Schuman keskuksen työntekijöistä, jotka asuvat Suomessa ehdottivat tämän ylimääräisen foorumin järjestämistä Suomen EU-puheenjohtajuuden aikana, vuoden toisella puoliskolla. Tapio Luoma-Aho yhdessä Cedric ja Elina Placentinon kanssa piti mahdollisuutta ainutlaatuisena nostaa tietoisuutta eurooppalaisen liikkeen kristillisistä juurista sekä kristillisestä vastuusta Euroopan tulevaisuuden muokkaamisessa.

Tasapaino

Päätapahtumiin lukeutuu avoin ilta tänä perjantaina, jolloin Vishal kysyy: ‘Voivatko nämä eurooppalaiset luut herätä eloon?’. Tätä seuraa paneelikeskustelu Helsingin historiallisessa kirkossa, Vanhassa kirkossa. Koko päivän kestävä foorumi tullaan pitämään lauantaina Lähetyskirkolla.

Evert, Leuvenin evankelisen teologian tiedekunnan professori, tulee tarjoamaan foorumille tasapainottavan näkökulman Euroopan suhteen, kuten on lähiaikoina näkynyt Schuman keskuksen nettisivujen julkaisuissa.

Hän ehdottaa kymmenen syytä sille, että Eurooppa on yhä merkittävä maailmanlaajuinen toimija. Syihin sisältyy:

  • sen taloudellinen painoarvo;
  • sen maailmanlaajuinen vaikutus politiikkaan;
  • sen ainutlaatuinen sosiaalinen malli, jota pidetään esimerkkinä nykymaailmassa;
  • sen maailmanlaajuinen vaikutus kulttuuriin musiikin, taiteen, ruoan, kirjallisuuden ja urheilun saroilla;
  • sen kielet ovat maailman kieliä: englanti, espanja, ranska, portugali ja venäjä;
• sen vaikutus koulutukseen, tieteeseen ja teknologiaan – joka tuo kaksi kertaa enemmän ulkomaalaisia opiskelijoita kuin Yhdysvallat;
  • sen vetovoima maahanmuuttajille ja pakolaisille, jotka unelmoivat paremmista elinolosuhteista ja valoisammasta tulevaisuudesta;
  • sen johtava asema maailman kehitysavussa. Eurooppalaiset ovat yleensä ensimmäisinä paikalla katastrofitilanteissa järjestämässä lääketiimejä, ruuan jakelua ja suojaa pakolaisille;
  • sen vetovoima maailman tärkeimpänä turistikohteena, muun muassa sen rikkaan kristillisen perinnön ja kulttuuriperinteen takia, esim. katedraalit, luostarit, museot ovat täynnä Raamatun innoittamaa taidetta ja pyhän musiikin konsertteja;
  • sen merkittävä rooli maailman kristillisyydessä ja maailman lähetystyössä, vaikka se ei olekaan enää maailman kristillisyyden keskus eikä maailman evankelioimisen keskus.

Ilmoittaudu ajankohtaiseen tapahtumaamme tässä.

 




Yksi vastaus artikkeliin “Reunalla?”

Vastaa