Viktor Voittaja?

helmikuu 17, 2020

Kaltaisilleni kristityille, jotka kasvatettiin kirkon perinteissä ja jotka tuskin koskaan osallistuivat politiikkaan, näennäisesti kristinuskoa puolustavien poliitikkojen nousu viime aikoina voi aiheuttaa sekaannusta.

Vain muutaman arviointivälineen kanssa, meistä voi helposti tulla ‘yhden asian’ äänestäjiä, jotka eivät ymmärrä laajempaa kuvaa.

Äskettäin minulle lähetettiin linkki artikkeliin, joka esiintyi American Capstone Reportissa. Siinä Unkarin pääministerin, Viktor Orbánin, julistettiin olevan ‘maailman voimakkain kalvinisti’, joka taistelee jaloa ristiretkeä Euroopan ja kristinuskon pelastamiseksi. ‘Sen jälkeen kun kalvinistinen Vilhem Oranialainen yhdisti kirjavan liittoutuman Euroopan vapauksien pelastamiseksi Louis XIV:n liian pitkälle ulottuvalta aggressiolta ei ole ollut kalvinistista poliitikkoa, joka yrittää muokata maailman järjestystä Viktor Orbánin tapaan.’

Artikkeliin liitettiin kuva Orbánista polvillaan rukoilemassa vaikeasti vammaisen australialaisen evankelistan Nick Vujicicin kanssa ja teksti ylisti pääministeriä taistelustaan ‘luoda turvallinen maailma kristityille’.

Toinen raportti, jossa ylistettiin Orbánin yrityksiä, lähetettiin minulle seuraavan kommentin kanssa: ‘Kunpa meillä olisi enemmän tämän miehen kaltaisia hienoja kristittyjä johtajia Euroopassa!’

Orbán julkaisi yllä olevan kuvan Facebook-sivullaan. Siinä hän lukee Douglas Murrayn kirjoittamaa menestyskirjaa ‘Euroopan outo kuolema’, jossa tämä väittää, että maahanmuutto ja perinteisten uskomusten menetys tuhoaa tuntemamme Euroopan. Pääministeri edistää kyseisiä teemoja.

‘Kutsumuksemme on suojella elämäntapoja, joilla on juurensa kristinuskossa’, Capstonessa esiintyvä artikkeli siteeraa unkarilaista johtajaa. ‘Puolustamme ihmisarvoa, puolustamme perheitä, puolustamme kansaa ja puolustamme uskonyhteisöjämme.’

Vau, kuulostaa mahtavalta!

Orbán vaikuttaa ensisilmäykseltä aidolta uskovalta, joka välittää syvästi Jeesuksen evankeliumin leviämisestä lähes ylivoimaisen maallisen vastustuksen edessä. Haastattelussa viime vuonna ranskalais-algerialaisen juutalaisen kirjailijan ja aktivistin, Bernard-Henri Lévyn, kanssa, Orbán väitti olevansa ‘eniten kristitty ja näin ollen eurooppalaisista eurooppalaisin. Minä olen Euroopan DNA. Minä olen sen vartija.’

Amerikkalaisten ja brittiläisten uskovien tapaan (heidän omien johtajiensa suhteen), kristityt ystäväni Unkarissa ovat polarisoituneet näkemyksissään Orbánin suhteen, jopa perheidensä sisällä. Jotkut saavat lohtua puheesta Unkarin 1000-vuotisen kristillisen perinteen puolustamisesta muslimijoukoilta, jotka yrittävät jälleen tunkeutua heidän maahansa.

Toiset vuorostaan kysyvät tarkkanäköisemmin: kuinka tämä kristillinen retoriikka voi olla sopusoinnussa kasvavan autoritaarisuuden ja liberaalisuuden vastaisuuden, lehdistön- ja sananvapauden tukahduttamisen, tuomioistuinten riippumattomuuden rajoittamisen, demotatuurin edistämisen (demokraattisen diktatuurin) ja pakolaisten demonisoinnin kanssa? Kuinka se voi sopia yhteen sen kanssa, että kodittomia vangitaan tai sen kanssa, että turvapaikanhakijoita auttavia ihmisiä vangitaan ihmiskaupasta? Miten se voi olla sopusoinnussa kirkkorekisteröinnin kontrollin kanssa poliittisen hyväksynnän mukaisesti?

Yhdistävä voima

Orbánin Fidesz-puolue perustettiin vuonna 1988 kommunismin sortuessa. Se aloitettiin nuorena, vaihtoehtoisena, liberaalina puolueena (Fiatal Demokraták Szövetsége — Nuorten demokraattien liitto), jolla oli uskonnonvastainen poliittinen kanta. Vuosien kuluessa se siirtyi kohti oikeistoa ja omaksui vahvan ‘kansallisen kristillisen’ poliittisen identiteetin.

Kun puolue pääsi valtaan suurella äänienemmistöllä vuonna 2011, uudesta perustuslaista äänestettiin (pelkästään Fideszin kansanedustajat). Se määritteli Unkarin ‘kristilliseksi maaksi’, ja valtion tärkeäksi tehtäväksi Unkarin kristillisen kulttuurin suojeleminen. Esipuheessa lukee: ‘Me tunnustamme kristinuskon roolin kansamme säilyttämisessä’. Kristillinen kulttuuri on Orbánin mukaan kansan yhdistävä voima; ’tämän takia julistamme, että Unkari on joko kristillinen tai se ei ole lainkaan.’

No, mitä vikaa tässä on? Huolimatta siitä, mitä Capstone Report sanoo, unkarilaiset eivät ole kovin uskonnollisia. Vain yksi kahdeksasta unkarilaisesta ja yksi viidestä Fideszin äänestäjistä käy kirkossa. Mitä on tämä kristinusko, jota Orbán siis väittää puolustavansa? Onko sillä raamatullista sisältöä? Saarnaako se rakkautta lähimmäisiä kohtaan — entä vihollisia? Onko sen huolenaiheena kansojen välinen anteeksianto ja sovinto? Onko se rakkauden sanoma koko ihmiskunnalle? Onko sen päämääränä Jumalan valtakunnan leviäminen kaikkien kansojen keskuuteen, Jeesuksen rakkauden näyttäminen köyhille, hylkiöille ja syrjäytyneille?

Vai eikö kyseessä olisi erittäin nationalistinen kansalaisuskonto, joka korottaa kansan pyhäksi yksiköksi? Eikö kyseessä ole kulttuuri-identiteetin uskonto eikä henkilökohtainen usko Kristukseen, jossa ei ole juutalaista eikä pakanaa, unkarilaista tai syyrialaista?

Orbán kertoi Euroopan parlamentille vuonna 2015, että hän halusi pitää Euroopan eurooppalaisilla, Unkarin unkarilaisilla ja hän uskoi, että nämä päämäärät olivat sopusoinnussa Euroopan unionin perustajien aikomusten kanssa.

Ei, Herra Orbán, Robert Schuman olisi kauhistunut sinun julkeasta etnosentrisestä nationalismista, solidaarisuuden puutteesta ihmiskuntaa kohtaan, vain unkarilaisia koskevasta ihmisoikeuksien valikoivasta edistämisestä, ei-demokraattisesta johtajuudesta ja teeskentelystä puolustaa ihmisarvoa samalla kun kiellät ihmiselämän perustarpeet väliaikaisilta asukkailta.

Tämä ei ole raamatullista kristinuskoa. Se on ‘toinen evankeliumi’.




Vastaa