Tänään Alankomaiden kansalaiset seisovat parvekkeillaan, ikkunoillaan ja puutarhoissaan laulaakseen yhdessä maailman vanhimman kansallislaulun, Wilhelmuksen, ensimmäisen säkeistön arvoitukselliset sanat kello kymmeneltä.
Sillä nyt on Koningsdag, Kuninkaan päivä, eli kuningas Willem Alexanderin syntymäpäivä, jolloin hollantilaiset tapaavat luoda oranssin meren lippujen, banderollien, lippalakkien ja t-paitojensa kanssa virratessaan julkisille paikoille konsertteihin ja hyväntahtoiseen hauskanpitoon.
Mutta tänä vuonna, ensimmäiseen kertaan 75 vuotta sitten tapahtuneesta vapautuksesta, kadut ja konserttisalit ovat tyhjiä. Kaiken sulkeminen on pakottanut kuninkaallisen vierailun perumisen Maastrichtin kaupunkiin.
Silti juhlat jatkuvat — nimikkeellä: Koningsdag Thuis (Kuninkaan päivä kotona). Tämä merkitsee sitä, että Wilhelmus lauletaan Koninklijke Concertgebouw -orkesterin säestämänä livenä zoomin kautta.
Aika söpöä hollantilaisille, saatat sanoa.
Mutta odota hetki. Tässä on taustalla tarina siitä, kuinka vapaus levisi maailmaamme. Sillä päivä juhlistaa kansan veristä syntymää kamppailussa omantunnon ja uskonnon vapauden saamiseksi, mikä teki Alankomaista vapauden laboratorion ja veti puoleensa vapauden rakastajia, kuten Descartes, Spinoza, Locke, Comenius ja pyhiinvaeltajaisät.
Wilhelmuksen ensimmäisessä säkeistössä (eräässä viidestätoista, jonka vaimoni piti opetella ulkoa koulussa) lukee näin:
Wilhelmus van Nassouwe ben ik, van Duitse bloed. (Olen Vilhelm Oranialainen, saksalaista sukua.)
den vaderland getrouwe blijf ik tot in den dood. (olen uskollinen isänmaalleni kunnes kuolen.)
Een Prinse van Oranje, ben ik, vrij, onverveerd (Oranian prinssi olen, vapaa, peloton)
den Koning van Hispanje heb ik altijd geëerd. (Olen aina kunnioittanut Espanjan kuningasta)
Säkeiden ensimmäisten sanojen ensimmäiset kirjaimet muodostavat yhdessä sanat W-I-L-L-E-M—V-A-N—N-A-Z-Z-O-V — mikä on Willem van Nassaun vanha kirjoitusasu. Nassau oli herttuakunta Saksassa ja Orange oli itsenäinen ruhtinaskunta etelä-Ranskassa (Monacon tapaan). Meidän Willem on Nassausta ja hän oli näin ollen saksalainen (katso ensimmäinen rivi). Kuitenkin Saksasta tuli kansakunta vasta 300 vuotta myöhemmin. Joten isänmaan toisella rivillä täytyy viitata Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan, jota hallitsi Filip II, Espanjan kuningas! Sekavaako? Tosiaan, se on outo säkeistö laulettavaksi hollantilaisille niin sydämen pohjasta! Alankomaita (jota ei ollut vielä olemassakaan) ei mainita koko laulussa.
Tyrannia
Poikana Vilhelm peri Oranian ruhtinaskunnan, mikä avasi ovia Kaarle V:n, Filipin isän, keisarilliseen hoviin Brysselissä. Myöhemmin hänestä tuli keisarin lähettiläs Pariisissa ja hän seurusteli ylimystön kanssa kaikkialta Euroopasta. Nyt kun hänestä oli tullut eurooppalainen maailmankansalainen, hän vietti aikaa monen aristokraatin kanssa. Näiden joukkoon kuului myös ranskalaisia hugenottijohtajia.
Laulu kirjoitettiin vuonna 1572, neljä vuotta sen jälkeen kun Vilhelm päätti johtaa kansannousua armotonta väkivaltaa vastaan — mikä kohdistui protestantteja kohtaan keskiajan Alankomaissa kuninkaan kuvernöörien toimesta (ja laukaisi 80 vuoden sodan Espanjan kanssa). Hän esiintyy yhä uskollisena Filipiä kohtaan kuninkaana (neljäs rivi yllä) ja valitsee syyttää Filipin kuvernöörejä.
Lopulta Vilhelm tunnisti Filipin todelliseksi tyranniksi. Filip julisti Vilhelmin lainsuojattomaksi. Yksi säkeistö julistaa Vilhelmin luottamuksen Jumalaan, että Hän ‘syrjäyttäisi tyrannian’, joka haavoittaa hänen sydäntään. Toinen vertaa Vilhelmiä Daavidiin, joka pakeni Saulia, tyrannia.
Se, mikä oli uhattuna, oli oikeus palvoa vapaasti, seurata omaatuntoa eikä hallitsijan määräyksiä. ‘Vapaassa maassa kielten tulisi olla vapaita!’ Vilhelm oli protestoinut aikaisemmin valitessaan johtaa kapinaa. Näin sanoen hän lainasi Erasmusta.
Dilemma
Hollantilaisten maakuntien viranomaiset kohtasivat suuren dilemman. He olivat vannoneet uskollisuutta Filipille eikä valaa rikottu kevein perustein. Mutta 14.6.1581 kapinalliset valtion edustajat laativat dokumentin nimeltä Plakkaat van Verlatinghe (kirjaimellisesti ‘hylkäämisen kyltti’), jossa he julistaisivat valtaistuimen tyhjäksi. He tekivät sen sillä perusteella, että Filip oli ‘väärä paimen’, koska hän hylkäsi hollantilaisen ‘laumansa’. Seitsemästä yhdistyneestä maakunnasta tuli asianmukaisesti liittovaltio, eli ensimmäinen täysin itsenäinen hollantilainen kansallisvaltio. Vilhelmistä, joka murhattiin vuonna 1584, ei koskaan tullut stadhouderia tai kuningasta. Vain 230 vuotta myöhemmin Wienin kongressi vuonna 1815 vakiinnutti Oranjen suvun hollantilaiseksi monarkiaksi ja Vilhelmin jälkeläiset hallitsevat tämän päivän Willem Alexanderiin asti.
Plakkaat van Verlatinghe on yksi aikaisimmista lausunnoista kansalaisten oikeuksista syrjäyttää tyranni. Vuonna 1689 britit seurasivat hollantilaisia ja laativat vuoden 1689 oikeuksien julistuksen, jossa he suistivat katolisen Jaakko II:n vallasta. He kruunasivat Vilhelm Oranialaisen lapsenlapsen lapsen, Hollannin tasavallan stadhouderin — ei kuninkaan — kuningas Vilhelmiksi, Englannin, Skotlannin ja Irlannin kuninkaaksi. Voimakas samankaltaisuus vuoden 1776 amerikkalaisen itsenäisyysjulistuksen kanssa (jossa perustellaan brittiläisen tyrannian syrjäyttämistä), on johtanut joitakin asiantuntijoita päättelemään, että se oli hollantilaisten innoittama. Amerikkalainen julistus on vuorostaan ollut vapauden innoitus monissa maissa Latinalaisessa Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa.
Tänään oranssi on hollantilaisille vapauden väri ja Wilhelmus on vapauden ääni, joka herättää ‘oranjegevoelin’ (oranjetunteen).
Hollantilaisille se on raikuvan laulun arvoista.
