Kaaoksesta järjestykseen

heinäkuu 23, 2018

Tämä on neljäs osa kahvipöytäkirjan lukujen luonnostelmien sarjaa, joissa käsitellään sitä, kuinka Raamattu on muokannut lukemattomia länsimaisen elämämme osa-alueita. Ensimmäisessä luvussa esitän, että Raamattu on avain Euroopan ymmärtämiselle. Luvuissa kaksi ja kolme tutustumme Raamatun vaikutukseen länsimaiseen taiteeseen ja musiikkiin sekä länsimaiseen arkkitehtuuriin ja suunnitteluun. Otan mielelläni vastaan palautetta.

Eedenin puutarhan ympäröimänä 1. Mooseksen kirjan ensimmäiset luvut kirjaavat Jumalan ensimmäiset käskyt lisääntyä, olla hedelmällisiä ja huolehtia maasta.

Jo ennen Adamin ja Eevan lankeemusta, ihmiskunnalle oli annettu luomismandaatin osana tehtävä tuoda kaaoksesta järjestystä ja vaalia hedelmällisyyttä.

Tästä huolimatta heidän tahallinen kapinansa etäännytti heidät heidän Luojastaan, toisistaan ja heidän ympäristöstään. Jotenkin se vaikutti koko luomakuntaan. Jumala sanoo Adamille: “kirottu olkoon maa sinun tähtesi. Vaivaa nähden sinun pitää elättämän itseäsi siitä koko elinaikasi; orjantappuroita ja ohdakkeita se on kasvava sinulle, ja kedon ruohoja sinun on syötävä. Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi” (1. Moos. 3: 17-19).

Maanviljely ja puutarhanhoito jatkuvat raamatullisen tarinan taustalla: patriarkoilla on suuret eläinlaumat, heimot asettuvat asumaan Luvattuun maahan kasvattamaan siellä karjaa ja viljelemään maata, profeetat ennustavat virtoja erämaassa, hedelmätarhoja kuivassa maassa, erämaiden puhkeamista kukkaan ja ikivihreitä puita, jalavia ja sypressejä, jotka valloittavat autiomaan. Jeesus selitti hengellisiä totuuksia tarinoilla, joissa esiintyi maaperää, maanviljeliöitä, rikkaruohoja, viinitarhoja ja lampaita.

Tämä raamatullinen näky kaaoksen muuttamisesta järjestykseksi ja karuuden muuttumisesta hedelmällisyydeksi kannusti luostariyhteisöjä, jotka levisivät Eurooppaan egyptiläisistä erämaista. Luostareista tuli Rooman valtakunnan luhistumisen jälkeisen uuden järjestyksen rakennusaines. Irlannista Armeniaan, nämä yhteisöt kehittivät päivittäisen rytmin rukousta ja työntekoa: ora et labora. Erämaa muuttui viljeltäväksi maaperäksi, kun munkit rakensivat patoja, kuivattivat soita ja opettivat maanviljelytaitoja paikallisille maanviljeliöille Jumalan antaman luomismandaatin takia. Munkit viljelivät viinitarhoja ja humalaa viinin ja oluen saamiseksi ja näitä asioita liitetään yhä nykyisinkin luostareihin.

Luostarit kehittivät eri tyyppisiä puutarhoja, joista luostareiden keskellä sijaitsevat nelikulmaiset puutarhat ovat esimerkki. Suntion puutarhassa kasvatettiin kukkia alttaria varten, mikä joskus toimi maanpäällisenä paratiisina luostarikirkon alttarinpuoleisessa päädyssä ja muistutti kadotetun Eedenin puutarhan kauneudesta. Monilla luostareilla oli myös vihannespalstoja ja lääkeyrttipuutarhoja. Yksi kuuluisa lääkepuutarha oli erityisen lahjakkaan abbedissa Hildegard Bingeniläisen hoidossa Reinin alueella. Hän näki yritit, mausteet ja ruuat Jumalan lahjoina, joiden tarkoitus oli pitää ihmiset terveinä ja rauhallisina.

Huolitellut puutarhat tulivat sittemmin liitetyiksi linnoihin ja palatseihin. Nykyisin puutarhat ovat kehittyneet kaupungeissa tavanomaisiksi paikoiksi, joissa kaikki voivat nauttia kauneudesta, levosta ja virkistyksestä. Puutarhan hoito ja maanviljely ovat ihmisille ainutlaatuisia toimintoja, jotka heijastavat Luojaa ja ilmaisevat raamatullista käskyä huolehtia planeetastamme.




Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *