Kivisiä testamentteja

heinäkuu 16, 2018

Euroopan kaupunkien ja maiseman kirkkojen huiput ja tornit ovat hiljaisia todistajia länsimaisen kulttuuriperimämme raamatullisista juurista.

Paradoksaalisesti tässä eniten sekularisoituneessa maanosassa, katedraalit lukeutuvat Euroopan suosituimpiin turistikohteisiin. Ne ovat kallisarvoisia aarrekammioita, jotka sisältävät Raamatun muokkaaman perinnön.

Niiden arkkitehtuuri ja suunnittelu havainnollistivat Raamatun tarinaa lukutaidottomalle kansalle siitä hetkestä, kun kirkkokansa astui pääovesta kirkkoon tuomiopäivän graafisten kuvausten alta. Nykyisin ne ovat yhä kivisiä kannanottoja ihmisille, jotka ovat Raamatun suhteen lähes lukutaidottomia.

Itä-Euroopassa ja Venäjällä hohtavat sipulikupolit hallitsevat yhä taivaanrantaa ja vahvistavat Raamatun innoittamaa tuhatvuotista traditiota. Hagia Sofia Istanbulissa (aiemmin Konstantinopoli), muutti arkkitehtuurin historian kuuluisalla massiivisella kupolillaan. Se rakennettiin 500-luvulla bysanttilaisen arkkitehtuurin mestariteokseksi ja se toimi katedraalina 900 vuoden ajan, kunnes osmanien valloitus muutti sen moskeijaksi melkein 400 vuodeksi. Nykyisin Hagia Sofia on Turkin suurin vetonaula, minne Jeesusta ja hänen seuraajiaan kuvaavat restauroidut mosaiikkiteokset tuovat yli kolme miljoonaa kävijää vuosittain.

Barcelonassa samankaltainen ihmismäärä vierailee Gaudín keskeneräisessä Sagrada Família -katedraalissa joka vuosi. Kölnin katedraalissa käy kaksi kertaa enemmän kävijöitä joka vuosi, suunnilleen yhtä monta kuin Milanon kuuluisassa katedraalissa. Yksi Euroopan suosituimmista turistikohteista on Notre Damen katedraali Pariisin sydämessä. Siellä  käy noin 14 miljoonaa vierailijaa vuosittain – mikä merkitsee yli 38,000 joka päivä! Pelkästään näissä viidessä katedraalissa käy yhteensä 33 miljoonaa vierailijaa. Ja kaikki vierailijat näkevät kivessä ja lasissa testamentteja Jumalasta, Jeesuksesta ja pelastuksesta.

Keskiaikaisessa yhteiskunnassa katedraali heijasti näkymättömän maailman suurempaa todellisuutta ja ilmensi yhteiskunnan integraatiota Kristuksen ympärillä. Katedraalin ristimuoto – jossa poikkilaiva oli ristin vaakasuora osa, joka kulki alttarin kautta ja erotti laivan kuorosta ja pyhäköstä – kuvasti myös ihmisen päätä, käsivarsia, ylävartaloa ja jalkoja. Ihminen oli makrokosmoksen mikrokosmos. Hän oli Jumalan temppeli: alttari oli sydän.

Katedraali yhdisti kaikki taiteenlajit, mukaan lukien arkkitehtuurin, muurauksen, veistoksen, maalaustaiteen, lasimaalauksen, kudonnan, seinävaatteiden kudonnan, musiikin ja liturgisen koreografian rituaaleineen ja kulkueineen. Melkein kaikki kaupungin asukkaat olivat mukana rakentamassa kirkkoa yhteisenä projektina.

Ranskan Chartresin katedraalin kuuluisa labyrintti edustaa pyhiinvaellusmatkaa maasta taivaaseen Jeesuksen Kristuksen kautta kohti Luojaa. Kyseessä on ensiluokkainen esimerkki goottilaisesta arkkitehtuurista 1200-luvulla. Korkea, kevyt ja ilmava rakenne korosti pystysuoraa ulottuvuutta värikkäine lasimaalausikkunoineen. Goottilainen tyyli syrjäytti aikaisemman romaanisen (normannityylisen) pimeämmän ja raskaamman sisustuksen pienine ikkunoineen ja seinäfreskoineen. Tyyli tunnettiin alunperin “ranskalaisena tyylinä” ja käsitettä “gootti” käytettiin halveksivasti ensin 1700-luvun valistuksen ajattelijoiden toimesta, sillä he suosivat Kreikan ja Rooman “puhtaita” klassillisia muotoja.

1600-1700-lukujen mahtipontinen barokkityyli pyrki ilmaisemaan taivaallisen kirkkauden ja kauneuden todellisuutta – sekä arkkitehtuurissa että musiikissa –ilmentäen kirkkokansalle Jumalan suuruutta ja ylellisyyttä.

Pitkään monien meidän nykyaikaisten rakennusten purkamisen ja korvaamisenkin jälkeen, Euroopan katedraalien arkkitehtuuri ja suunnittelu tulevat epäilemättä jatkossakin synnyttämään uteliaisuutta tulevissa sukupolvissa Raamatun ajattomista totuuksista, jotka olivat Euroopan sielu, arvot ja elämän lähde.




Vastaa