Vierailua Pariisin Louvressa, Madridin Pradossa, Amsterdamin Rijksmuseumissa, Pietarin Eremitaašissa, Firenzen Uffizissa tai Lontoon Tate -museolla on vaikea ymmärtää täysin ilman jonkinasteista Raamatun tuntemusta.
Huipputaiteilijat kuten Leonardo da Vinci, Michelangelo, Caravaggio, Rubens ja Rembrandt maalasivat lukuisia Raamatun tarinoihin perustuvia teoksia. Luominen, vedenpaisumus, Baabel, Aabraham ja Iisak, Mooses ja exodus Egyptistä lukeutuvat teemoihin, joita nämä ja monet muut taiteilijat ovat esittäneet teoksissaan. Jeesuksen opetukset ja teot sekä hän opetuslapsensa ovat innoittaneet lukemattomia tauluja, jotka löytyvät nyt gallerioissa ympäri maailman. Raamatun kuvitetut käsikirjoitukset, kuten Kellsin kirja tai Lindisfarnen evankeliumi, joihin olemme tutustuneet viimeisimmällä kelttiläisen perinnön kierroksella edustavat itsessään varhaiskeskiajan taiteen parhaimmistoa.
Rembrandtin kuvittama Raamattu on rikkaasti kuvitettu maalauksilla ja luonnostelmilla, joista joillakin on nykyihmisiltä kätköksissä olevia poliittisia merkityksiä. Van Goghin kirjeet hänen veljelleen Theolle paljastavat viittauksia Raamattuun; esimerkiksi viimeinen ateria Öisessä katukahvilassa (tarjoilija on Kristushahmo, Juudas on varjohahmo, joka poistuu hiljaa pöytien luota), vääntyneet oliivipuut St Remyssa, jotka edustavat Getsemanea ja taiteilijan keltaisen värin käyttö, joka heijastaa jumalallisuutta. Marc Chagall loi litografiateossarjan Raamatusta, joka oli hänen mukaansa runouden kaikkien aikojen suurin lähde. Nykyaikainen taide myös ammentaa raamatullisista lähteistä, aivan kuin kuuluisa graffititaiteilija Banksy osoittaa teoksellaan Christ with shopping bags, joka kommentoi nykyaikaista kulutususkontoa.
Myös länsimainen musiikki huokuu Raamatun syvää vaikutetta, samaan tapaan kuin kuvataidekin. Psalmit ja juutalainen palvontamusiikki innoittivat suoraan alkuseurakunnan liturgiaa ja gregoriaanisen musiikin syntymistä keskiajalla. 1000-luvun benediktiläinen munkki, Guido Arezzolainen, keksi nuottikirjoituksen neliviivaisella nuottiviivastolla. Tämä vapautti länsimaisen musiikin kehittymään kirjoitettujen nuottien, järjestyksen, logiikan ja sääntöjen avulla.
Täten kirkkomusiikki vaikutti sekulaarimusiikin perustaan. Gutenbergin keksimä painokone mahdollisti Raamatun ja nuottien laajan jakelun. Se auttoi levittämään Lutherin opetuksia ja uskonpuhdistusta, jossa musiikilla oli keskeinen rooli.
Kaksi vuosisataa myöhemmin Johann Sebastian Bach sovitti suuren osan Lutherin Raamatun käännöksistä musiikkiin, mistä tunnetuin on Matteus-passio, jota usein pidetään kaikkien aikojen suurimpana musiikkiteoksena. Bachia arvostetaan yleisesti klassisen musiikin isänä. Barokkimusiikin aikakausi kulminoitui Bachin teoksiin ja loi perustan kaikelle tulevalle musiikille. Hän vaikutti syvästi toisten teoksiin, esimerkiksi Beethovenin, Haydnin, Mendelssohnin, Mozartin, Chopinin, Wagnerin ja Brahmsin teoksiin. Georg Friedrich Händel sävelsi Messiaan, jouluklassikon, joka koostuu täysin musiikkiin sovitetuista Raamatunkohdista ja joka yhä viehättää yhtälailla kaikkien uskontokuntien jäseniä kuin uskonnottomiakin Euroopassa ja maailmanlaajuisesti.
Raamatun tarinat lohduttivat ja innoittivat afrikkalais-amerikkalaisia orjia, joiden hengellisistä lauluista, afroamerikkalaisista spirituaaleista (esimerkiksi‘Go down Moses’ and ‘Joshua fit de Battle of Jericho’) kehittyi sittemmin gospel, soul, jazz ja Rhythm and blues.
Kuinka yksitoikkoista ja tylsää länsimainen taide ja musiikki olisivatkaan olleet ilman Raamatun vaikutusta!
